perjantai 21. helmikuuta 2014

Suklaamustikka -muffinssit, mustikkasuu ja Ritarini

Suklaanhimossa piti saada äkkiä leipoa jotain. Aineksia löytyi sitä sun tätä, mutta niistä syntyi hyviä muffinsseja kuitenkin. Kananmunan sijasta käytin soijajauhoja. Hyvin onnistui ilman kananmunia. :) Maitoa laitoin, niin eivät ihan olleet vegaanisia. Olen miettinyt, että voisin tutustua vegaanileivontaan tarkemminkin ja uskaltautua käyttämään uusia aineksia keittiössä.  



Muffinseista tuli hyviä ja oikein nättejä. Tomusokerilla sai tehtyä nätin koristelun. Simppeli juttu, jolla sai heti astetta juhlavamman ja suloisemman näköisiä herkkuja. Suklaisten muffinsien sisälle laitoin mustikoita, joten edes jotain terveellistä oli joukossa. :) Tämä toi mukavaa piristystä tähän flunssaiseen taloon. Mieskin tykkäsi näistä herkuista. 


Tytölle myös mustikoita aamupuuron seassa. Pikkuinen mustikkasummu. :) 



Eräs keittiöni ihanimmista asioista (jos tavaroista puhutaan) on Esteri Tomulan Ritari -sarjan emalikulho.  Se oli rakkavutta ensisilmäyksellä. Tämä on ollut meillä jo pitkään, mutta aina se jaksaa ihastuttaa. Finelin emaliastiat on kyllä ihania! Lisää mahtuisi kyllä meijän kettiöön, niin käyttöön kuin koristeeksikin. Haavelistalla on Neptun ja Tatti -sarjan astiat ainakin. Tässä kulhossa pidän minun irtotee-pusseja. Jääkaapin päällä on Ritari -sarjan kattila, mutta sitä en raaski käyttää. :D Kattila on melkein kuin uusi, samoin kuin kulhokin. 




Taimityttönen tarkasteli hyvin tarkoin muffinssivuokia. Rapisteli, kuunteli tarkkaan korvalla rapinaa, vähän maisteli ja tutkaili. Jokaista erikseen. Ihana seurata tätä. Elämän suuria pieniä ihmeitä. :) 

tiistai 18. helmikuuta 2014

Reippaat pikkujalat, kevään kepeyttä ja tilkkuilua

Meidän perheessä eletään jänniä hetkiä, kun Taimityttönen on alkanut nousta ylös tukea vasten ja näyttää lähtevän kohta myös kävelemään tukea vasten. Niin ihanasti pikkuiset jalat tepsuttaen liikkuu. <3 Pienelle on varmasti aika mullistavaa nähdä paikkoja uudesta näkökulmasta ja ihan itse! Voin vain kuvitella sitä maailman muutosta sekä iloita ja ihmetellä mukana. :) 


Täällä eletään ihan tavallista arkea. Onnellista ja mukavaa oloa ja eloa. Oman jännitysmomenttinsa tuo tyttösen puuhat ja nousemiset, välillä pitää olla ottamassa kiinni ettei kovin sattuisi jos horjahtaa. 



Tuntuupa se jo kyllä niin keväiselle. Vesi tippuu ränneistä ja on niin lauhaakin. Varmasti talvi ei ole vielä ohi menossa, mutta fiilis on jo keveämpi. Mietin kesän istutuksia. Odotan juhannusta, kesäretkiä, kaikkea sitä mitä kesään kuuluu... Kaipaan linnunlaulua aamuyöllä, auringon kuumaa paahdetta keskipäivällä, jäätelöä, hiekkarantaa... Odotan näkeväni tyttösen tepastelevan paljain jaloin iloissaan pihamaalla. :) 


Tein muutamia päiviä sitten 2-vuotiaalle Emmi-tyttöselle lahjaksi pienen tilkkupeiton. Kun levitin sen lattialle kuvattavaksi, tuli Taimivauva heti katsomaan uutta kivaa juttua kiinnostuneena. Kiva oli! Myös lahjan saaja ja hänen äitinsä olivat ilostuneet ja tykästyneet ompelukseen. Ihana juttu. :) 


tiistai 11. helmikuuta 2014

Värikylpyilyä kotona

Kun taidemuseolla pyörivä Värikylpy jäi meiltä eilen välistä, me tehtiin oma värikylpyhetki täällä kotona! Tällä Värikylpytoiminnalla on tavaramerkki ja sille on oma metodinsa kuinka sitä vedetään, mutta hyvin onnistuu kotosallakin omista matskuista pieni elämyksellinen hetki vaavalle. :) Ohjeita saadaan kotiinkin kun Värikylpytoiminta loppuu. Varmaan saatetaan jatkaa syksylläkin, mutta jää nähtäväksi. Järjestetyssä värikylvyssä on tosi mukava käydä ja siinä on paljon hyviä plussapuolia. Siellä on muita äitejä ja vauvoja, joiden kanssa voidaan seurustella ja itse paikka ja sinne meneminenkin on vauvalle jännä juttu ja tuo vaihtelua viikkoon. Se pedagoginenkin näkökulma on myös tärkeä, vaikka onkin vauvoista kyse. Ja kun on järjestetty tuokio, niin kaikki valmistelut on jo tehty, ja voidaan keskittyä itse asiaan. Tietysti itsellenikin se on mukavaa vaihtelua. Eikä tarvitse siivota lattioita tai tiskailla taiteilun jälkeen. :) 


Nyt siis kuitenkin taiteiltiin kotosalla. Se on helppoa ja mukavaa! Mutta ei sitä sotkua ja pyykkiä kannata pelätä, sitä tulee sitten pakostakin. :D Keittiön lattialle teippasin vaipanvaihtomuovin väärinpäin (se oli ainoa jonka nyt keksin, paras olisi kunnon iso muovi) ja siihen muoviin teippasin maalauspohjaksi A3-kokoisen vesiväripaperin. Laitoin vaavalle maaliksi siihen ensin huoneenlämpöistä kuningatarsosetta ja sitten vähän ajan päästä lämmitettyjä kotimaisia mustikoita ja niistä tullutta mehua. Jäisilläkin mustikoilla voi tehdä, mutta huomasin että tyttönen vieroksui kylmään koskemista aiemmin, niin päätin laittaa  mustikat lämpiminä. Jäisillä mustikoilla saa tehtyä erilaista jälkeä ja sitä voisi kyllä kokeilla myös.


Innoissaan tyttö lätisteli ja hänellä näytti olevan mukavaa. Tietysti mustikoita oli mukava syödäkin. :D Ihana. Ja selvästi nautti ja näkee että on jännä kun alustaan tulee jälkiä. Mukavaa yhdessä tekemistä ja ihmettelemistä. 


Maalaustuokion ja pesun jälkeen vielä palloteltiin mustikanväreihin sopivilla lankakerillä. Sen olisi tietenkin voinut tehdä ensin ikäänkuin virittäytymisenä maalaukseen, mutta olin niin tohkeissani itse siitä maalaamisesta että en edes ensin muistanut muuta. :D 


Ensikerralla kotona voisi käyttää maalina vaikka mansikkaa ja punajuurta. Olisi kiva kokeilla myös helmisuurimoita tekstuurina niiden "maalien" joukossa. Viimeksi kun kävimme taidemuseon järjestämässä Värikylvyssä, niin siellä oli vaaleansinistä lämpöistä helmisuurimokiisseliä jolla maalattiin. Näytti siltä, että tytön mielestä se oli mukavan tuntoista ja jännää.


Kylläpä tuli hieno työ! Mustikasta tulee hieno väri ja kuningatarsose vaikutti jännällä tavalla mustikkavärin paperiin imeytymiseen. Kuivuessaan mustikan väri muuttui tummemman siniseksi. Tämän voisi laittaa kehyksiin. :) 

maanantai 10. helmikuuta 2014

Retrolöytö ja uusia käsityöprojekteja :)

Vastikään tein ihanan löydön! Mahtavat retroverhot ja useampi pala samassa läjässä. Yhdet normaalilevyiset ja sitten toiset joskus yhdestä verhosta paneeliverhoksi leikatut. Värit kirkkaat ja kunto moitteeton. :) 


Kyllä sitä kuulkaa voi ihminen ilostua tämmöisestäkin pikkujutusta ikihyviksi. :) Tämä kangas on entuudestaan tuttu ja minulla oli jo tätä yhden verhon verran, mutta mitä sitä yhdellä, kun on usseempi ikkuna samassa huoneessa. Ja tietenkin kun on näin mieluisasta kankaasta kyse, niin lisäähän sitä oli saatava. Jos joku tietää tämän kankaan valmistajan, niin kertokaa. Mitään tekstejä ei ole verhojen reunoissa. Tätä kangasta on tehty vissiin myös keltaisella kukalla. 


Nämä on saatava pian ikkunaan. Nyt keväällä tai viimeistään kesällä. Kun ehtii, niin näihin pitää ommella nätisti ripustuslenkit tai avata käänteet, koska ovat vähän vajaamittaiset meidän ikkunoihin. Jos näitä näkyy lisää jossakin, niin tutuille taas tiedoksi, että minulle pitää hihkua sitten. :) 



I H A N A T :) 


Uusi tilkkuprojekti jo mielessäni kerään yhteensopivia kankaita. Vaaleanpunaisia, oranssiin, violettiin, lilaan, fuksiaan, ruskeaan päin meneviä... Tyttösen syntymäpäivään ei enään kovin kauaa ole, joten eilen aloitin lippunauhojen tekemisen. Kiva pikkuprojekti. Näitä sain tehä ystävän hääjuhlaan pihakoristeluita varten ja sillä samalla mallilla teen nyt myös nämä tytön lippunauhat. :)  

Life is great :)

Tavallista rauhallista arkea täällä. Ei kummallisempia, mutta semmoista onnellista olotilaa kyllä.  Funssa ja muutamat huonosti nukutut yöt ei liikaa paina. Käsityörintamalla on nyt kuitenkin ollut aika hiljaista. On sentään yksi projekti valmiina, mutta sen näytän sitten kun se on saajallaan perillä. :) 

Mahtavaa huomata kuinka tyttönen kehittyy oikein vauhdilla ja itse herää miettimään sitä kuinka nopeaa aika menee. Ihan korvissa kohisee! Ja sitä ajattelee, että muistaahan kaiken sitten... Että kuinka kaikki on vauvan kanssa mennyt, mitä on tapahtunut milloinkin ja miten tyttö on kehittynyt ja kasvanut. Kaikki menee niin äkkiä! :)


 Täällä on alettu nousemaan ja kiipeämään tukea vasten ja tehdään pieniä seikkailuja pitkin lattioita. :) Jarrusukkia nyt tarvittais enemmänkin.


On nähty Mummua, Mummaa, Mummoa ja Pappaa ja Viljami-kissaa...




On leivottu pikkuveljen kanssa porkkanapiirakkaa. Tuli tosi hyvää. Kinuskikissan ohjeella tehtiin mutta sävellettiin vähän. 


Taimityttönen popsii menemään hienosti. Yksi lemppareista on parsakaali. 



Joo, ei tässä sen kummempaa, hyvää maanantaita! :)